Keskusopisto esitteli Manilassa suomalaista matematiikan opetusta

Tri_Jussila_puhuu_1.jpeg

Juuri samaan aikaan kun Helsingissä heräiltiin joulukuun 6. päivään 2017, Manilan matematiikan opettajakoulutuksen keskuksessa (Philippine Normal University PNU) soi Maamme-laulu ja Tyynenmeren kansa kuunteli Suomen matematiikan opetuksen salaisuuksia.

PNU:n campuksella aivan vanhan Manilan keskustassa järjestetyn matematiikan ja luonnontieteiden opetusta käsitelleen seminaarin pääaiheena oli Suomen matematiikan kouluopetus ja pääpuhujana Helsingin Keskusopiston (Helsinki Central Institute) matematiikan asiantuntija ja opettajien kouluttaja fil.tri Tapani Jussila, joka on opettanut matematiikkaa uransa aikana myös Filippiineillä, Ateneo de Manila -yliopistossa.

Jussilan runsaan tunnin pituisen esityksen aiheena oli "Mathematics Education in Finland", ja se käsitteli Suomea ja suomalaisia yleensä, Suomen koulutuksen historiaa ja ominaispiirteitä, suomalaisen matematiikan kouluopetuksen sisältöä ja nykytrendejä sekä Suomen menestystä kansainvälisissä vertailuissa ja sen syitä.

yleisoa1.jpg

Kuulijoita oli kerääntynyt PNU:n juhlasaliin runsaasti, noin 300. He olivat enimmäkseen matematiikan opettajia ja opettajiksi koulutettavia, jotka olivat viime vuosina kuulleet värikkäitä uutisia suomalaisesta koulutuksesta ja olivat hyvin innostuneita kuulemaan lisää todellista faktaa "koulutuksen ihmemaasta". Tilaisuuden koordinaattori tri Gladys Nivera pohjusti aihetta kertomalla seminaarin järjestämiseen johtaneista tapahtumista ja ideoinnista Hampurin ICME-konferenssista (International Conference of Mathematics Education) alkaen. Yliopiston presidentti suoritti pitkän tri Jussilan esittelyn, joka innosti kuulijat eräänlaiseen hurmioon, johon puhuja vielä heitti bensaa liekeille käynnistämäälä oman shownsa sanoilla MAGANDANG UMAGA (hyvää huomenta). Innostus hiipui aina taulukoiden ja tilastolukujen käsittelyn aikana, mutta nousi äänekkääseen huippuunsa, kun Jussilan esitti OECD:n tutkimustuloksen, jonka mukaan Suomen kouluissa on vähiten kotiläksyjä maailmassa.

Jussila esitteli filippiiniläisyleisölle faktoja ja tuoreita valokuvia suomalaisista peruskouluista ja lukioista, varsinkin Hämeenlinnan ala-asteelta ja Maunulan matematiikkalukiosta sekä kertoi matematiikan opettajan työstä Suomessa. Yksi ihmettelyn aihe filippiiniläisille oli koulutuksen saaminen omalla äidinkielellä, toinen koulutuksen maksuttomuus. Suomalaisia matematiikan opetussuunnitelmia ala-asteen alussa ja 9. luokalla verrattiin filippiiniläisiin vastaaviin, ja todettiin niiden noudattavan vahvasti suomalaisen yhteiskunnan yleistä "Less is More" -filosofiaa. PISA-menestystä käsiteltiin ja ihmeteltiin, ja siihen liittyen käsiteltiin myös tuoretta tri Jari Metsämuurosen johtamaa tutkimusta suomalaisen koululaisen todellisesta matematiikan osaamisesta, joka kertoo että koulutuksen ihmemaassa on myös vakavia ongelmia.

Jussilan esityksen ja englanninkielisillä sanoilla tekstitetyn Suomen kansallislaulun jälkeen yleisöllä oli niin runsaasti lisätiedon halua, että ujous kansainvälistä vierasta kohtaankaan ei estänyt kysymystulvaa. Haluttiin tietää miten on mahdollista arvostella oppilaiden osaamista ilman numeroarvostelua, miten näkövammaisten matematiikan opetus on järjestetty, mikä on suomalaisen opettajan palkkataso, voiko filippiiniläinen toimia Suomessa matematiikan opettajana, mitä luennoitsija itse pitää Filippiineistä, filippiiniläisestä ruoasta ja ihmisistä. Aivan kaikkiin kysymyksiin ei saatu tarkkaa vastausta, mutta kaiken kaikkiaan tilaisuus edusti hienosti Suomen 100-vuotisjuhlan tieteellis-opetuksellista ulottuvuutta ja tyydytti aitoa tiedonjanoa maastamme toisella puolella maapalloa.